Suosittele:

Mukaelma ja laajennus ryhmätilinpäätöspuheenvuorosta Paimion kaupunginvaltuuston kokouksessa 17.6.2010:

Viime vuonna Paimion kaupunki teki historiaa! Sen lisäksi, että ensimmäinen paimiolainen valittiin Europarlamenttiin, ja että luottamushenkilöiden palkkioita alennettiin roimasti huikeaksi puoleksi vuodeksi, nostimme veroprosenttimme korkeammaksi kuin koskaan. Kirsikkana kakussa teimme eniten alijäämää Paimion historiassa. Yli neljään miljoonaan päästiin.

Olen tilannetietoisuuden vannoutunut kannattaja. Tilinpäätöksen 2009 perusteella tilannekuva on jo täysin selkeä. Paimio täyttää tilinpäätöksen perusteella viisi kuudesta kriisikunnan kriteeristä, ja tämän vuoden toteuman perusteella ne kaikki. Kriisikunnaksi joutuminen tarkoittaa käytännössä kunnan itsehallinnon huomattavaa rajoittamista: valtionvarainministeriö asettaa pääasiassa ulkopuolisista koostuvan työryhmän selvittämään kunnan talouden tasapainottamiseksi tarvittavat toimenpiteet. PARAS-laki määrittelee kriisikunnaksi kunnan, jonka taseen kertynyt alijäämä on vähintään 1 000€/asukas ja edeltävänä vuonna vähintään 500€/asukas tai kun seuraavat kuusi kriteeriä täyttyvät kaksi vuotta peräkkäin:

Vuosikate negatiivinen. Paimion vuosikate vuodelta 2009 on -2 387 000 €. Tämä tarkoittaa sitä, että tulot eivät riitä edes toiminnan menoihin (menoja on lisäksi muita, kuten rahoituskulut ja poistot). Kriteeri täyttyy.

Lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50:llä % (Paimiossa raja on 2826€/asukas eli yhteensä 10334 as. x 2826 € =  29 203 884 €. Tällä hetkellä lainakanta on yli 33 milj. €. Kriteeri täyttyy.

Taseessa kertynyttä alijäämää. Paimiolla on -4 150 100 € kertynyttä alijäämää. Kriteeri täyttyy.

Tuloveroprosentti vähintään 0,5 %-yksikköä yli maan keskiarvon, eli on yli 19,25 %. Paimiossa kunnallisveroaste on 19,50 %. Kriteeri täyttyy.

Omavaraisuusaste alle 50 %. Paimion omavaraisuusaste oli 2009 lopussa 27,80 %, eli tällä hetkellä siis jo huomattavasti huonompi. Kriteeri täyttyy.

Suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %. Paimion suhteellinen velkaantuneisuus oli 2009 lopussa 73,80 %, eli tällä hetkellä siis jo huomattavasti huonompi. Kriteeri täyttyy.

Mikäli mitään merkittävää käännettä ei tapahdu, Paimio päätyy kriisikunnaksi viimeistään 2012. Tänä vuonna se ei onneksi ole mahdollista. Yli puolet kriisikunnista on liitetty suurempiin naapureihin. Itsenäisyyden menetystä käsinkosketeltavammin kuntalaisen arjessa näkyy palvelutason hallitsematon laskeminen. Itsenäisenä paimiolaiset saavat sentään itse päättää, mitä palveluita karsitaan ja millä aikataululla. Kriisikuntautuminen on kaikessa mielessä epätoivottava tila.

Taloudellisten hirvitysten lisäksi Paimio teki hieman ristiriitaisemman ennätyksen: väkiluku kasvoi nopeiten kahteenkymmeneen vuoteen. Lähtökohtaisesti kasvu on luonnollista Paimion kaltaiselle kehyskunnalle, ja kasvu on toivottavaakin, jotta kaupunki pysyy elinvoimaisena. Tällä hetkellä Paimio kuitenkin näyttää kasvavan liian nopeasti. Prosentin tavoitekin on hyvien aikojen kasvutavoite, ja 190 % ylitys tuosta tavoitteesta eli 1,9% on vararikossa olevalle kunnalle aivan liikaa. Väkiluvun kasvu on arvioitava uudelleen, kuten tarkastuslautakuntakin on antanut ymmärtää.

Tarkastuslautakunta nosti arviointikertomuksessa huolestuttavasti esiin myös ylibujetoinnin. Taloudellisia tavoitteita ei saavutettu. Budjettikurista lipsuminen ja varsinkin budjettien tahallinen tai tuottamuksellinen väärinlaadinta on koko kaupungin kannalta todella vakava ongelma. Paimion Kokoomus tahtoo, että kuluvana vuonna arvioiden realistisuuteen ja erityisesti kustannuslaskelmien todenmukaisuuteen kiinnitetään huomiota asiaankuuluvalla vakavuudella. Sovitusta luistaminen vie koko pohjan kaupungin johtamiselta.

Vaikeuksista huolimatta Paimio on ja oli vuonna 2009 edelleen hyvä paikka elää. Kuten tilinpäätöksestäkin käy ilmi, alueen työllisyystilanne oli olosuhteisiin nähden jopa erinomainen. Paimion sijainnin suoma etu ei ole kadonnut mihinkään. Asunnot ovat huokeita. Palvelutaso on täällä edelleen hyvä. Paimiossa on oivat mahdollisuudet järjestellä oma elämänsä onnelliseksi. Tämän hyvän asuinkaupungin puolesta täytyy jaksaa taistella, vaikka Paimio-neidon teloituskirvestä jo hiotaan.

Vaikeuksista huolimatta Paimion Kokoomus jaksaa toivoa – ja toimia. Kaupungin hallinto ei saa jäädä voivottelemaan ja päivittelemään. Äyskäröintiä on jatkettava, paatti paikattava. Ensinnäkin Paimio kaupungin on asetettava realistiset tavoitteet talouden tervehdyttämiseksi. Toisekseen on laadittava yksityiskohtainen suunnitelma tulevasta palvelukokonaisuudesta ja rehellisesti, suoraselkäisesti arvioida palvelutaso. Kolmanneksi Paimion Kokoomus vaatii, että kaupungin johto – sekä viranhaltijat että poliittinen johto – ovat valmiita kantamaan vastuunsa kipeidenkin ratkaisujen edessä ja viemään suunnitelmat määrätietoisesti päätökseen. Paimion Kokoomus julkaisi omat talouden tavoitteensa jo vuosi sitten vastaavassa tilinpäätöskokouksessa ja ne ovat: tänä vuonna menojen kasvu on saatava pienenemään tai pysähtymään, 2011 velan kasvu on pysäytettävä ja 2012 velka on saatava pienenemään tai ainakin takaisinmaksusta tulee olla suunnitelma. Loppuun asti yritetään ja ennen kaikkea tehdään töitä.

Toimeliasta mutta rentouttavaa kesänjatkoa kaikille!

-Ville Valkonen

Kaupunginvaltuutettu